28.2. Heräsimme kaikessa rauhassa ja aamupalan jälkeen lähdimme vuokraamaan kajakkeja. Majatalonpitäjän äiti oli taas siellä aamulla ja kertoi että miehensä vuokraa kajakkeja, siispä sinne. Kajakkeja vuokratessamme ohi käveli kaksi vanhempaa suomalaispariskuntaa, ensin yksi ja sitten toinen. Heitä olikin Akaroassa sinä päivänä koko bussilastillinen, ilmeisesti Uudessa-Seelannissa asuvia suomalaisia. Hauskaa. Saimme hyvät neuvot siitä mihin kannattaa meloa ja meillä kävi todella hyvä tuuri: noin puolen tunnin päästä ympärillämme ui pitkään kolme delfiiniä ja olimme kuitenkin vielä lahdelmassa (merelle emme olisi lähteneetkään). Ne olivat Hectorin delfiinejä, pienikokoisia ja erittäin uhanalaisia. Yksi teki ilmahypyn metrin päässä kajakistani! Olimme ihan onnessamme; paljon halvemmalla ja vähintään yhtä lähelle delfiinejä päästiin kuin veneellä tai edes uidessa. (Niihin ei joka tapauksessa saa koskea.)

Takaisin päästyämme Satu kokkasi meille pastaa. Minä kävin sitten vähän kauppoja kiertelemässä ja vein Katjalle Ässä Mix –pussin lopun. Oli tyytyväinen. =) Neljän jälkeen sanoin hyvästit Satulle ja Evalle ja lähdin bussilla takaisin Christchurchiin. Kiertelin siellä vähän kaupoissa mutta suurin osa oli jo kiinni. Ostin luukaiverruskorvikset.

1.3. Eilen aamulla lento Christchurchistä Aucklandiin. Lentokentällä meinasi tulla jännittävää kun siellä oli aivan järkyttävän pitkät jonot. (Eräs nainen jonossa sanoi että lentää sieltä usein eikä ole koskaan nähnyt sellaisia jonoja.) Ehdin kuitenkin koneeseen loppujen lopuksi hyvin. Lynne oli minua vastassa Alexin kanssa. Matkalla kotiin käytiin Lynnen siskon Gayen luona ja farmilla lähinnä pakkailin. Jopa taas surettaa lähteä. :(

Tänään sitten Lynne ja David veivät minut kentälle. Eipä siitä ihmeempää kerrottavaa. Ehkä taas joskus nähdään. Uskoisin niin.